Nelimarkka-Museo

NELIMARKKA-MUSEO

Alajärvellä sijaitseva Nelimarkka-museo avattiin vuonna 1964. Taiteilija-professori Eero Nelimarkan (1891-1977) rakennuttama ja hänen ystävänsä, arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema museo on nykyisin Alajärven kaupungin omistuksessa. Eero Nelimarkan perustamalla Nelimarkka-Rahasto säätiöllä on yhä merkittävä rooli museon toiminnan tukijana. Nelimarkka-museo nimettiin Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseoksi vuonna 1995. Museon tehtäviin kuuluu Eero Nelimarkan taiteen esittämisen ja tutkimuksen lisäksi pohjalaisen taiteen tunnetuksi tekeminen. Nelimarkka-museossa järjestetään näyttelyitä, työpajoja ja tapahtumia kaiken ikäisille. 1980-luvun puolivälistä alkaen museo on ylläpitänyt kansainvälistä taiteilijaresidenssiä. Kesäisin museossa voi nauttia kahvin ja nelimarkka-leivoksen valoisassa Café de Nelimarkassa tai käydä ympäri vuoden ostoksilla Neljän markan putiikissa. Museosta voi myös varata ryhmälleen räätälöidyn opastuskierroksen tai työpajan. Nelimarkka-museon toimintaan kuuluvat olennaisesti museon läheisyydessä sijaitsevat Nelimarkka-residenssi sekä Villa Nelimarkka. Lisäksi museo hallinnoi Alvar Aallon suunnittelemaa Villa Väinölää Alajärven keskustassa.

Hartaushetki Alaviitalassa (1924), öljy pellavakankaalle, 145 x 210 cmHartaushetki Alaviitalassa (1924), öljy pellavakankaalle, 145 x 210 cm

Nelimarkka-museo sijaitsee Pekkolan kylässä, noin 5 km päässä Alajärven kaupungin keskustasta. Eero Nelimarkan keskeisimmät päämäärät nimikkomuseonsa suhteen olivat taiteen kansanomaistuminen ja kansainvälistyminen sekä taidekasvatuksen edistäminen. Oman museorakennuksen valmistuminen Etelä-Pohjanmaan maaseudulle oli Eero Nelimarkan unelmien täyttymys. Rakennuksen oli määrä toimia näyttelytilana ja taidekouluna. Nelimarkka-museo pyrkii edelleen noudattamaan perustajansa asettamia tavoitteita.

Museon näyttelytoiminta on ollut säännöllistä ja vilkasta alusta alkaen. Esillä on samaan aikaan sekä Eero Nelimarkan taidetta esittelevä perusnäyttely, että vuosittain 2 - 4 vaihtuvaa näyttelyä - pääasiassa nykytaidetta: alueellista, valtakunnallista sekä kansainvälistä. Taidekouluidea sen sijaan supistui jo Nelimarkan aikana satunnaisiksi taidekursseiksi. Aluetaidemuseonimityksen myötä 1995 taidepedagogiikka on kuitenkin toiminut museon pääpainopisteenä. Museossa toteutetaan säännöllisesti eri ryhmille soveltuvia työpajoja, taidekursseja ja -leirejä. Museon tiloissa toimii viikoittain myös Alajärven kansalaisopiston taidekoulu Eero.

Nelimarkka-museo - Historia

Hilding Ekelund suunnitteli Nelimarkan toivomuksesta museoon hyvän akustiikan ja onnistui tekemään Nelimarkka-museosta kiitellyn konserttitilan niin esiintyjille kuin yleisölle. Konsertteja järjestetään säännöllisesti pitkin vuotta.

Maailmanmatkaaja Nelimarkka puhui ja kirjoitti toistuvasti taiteen kansainvälisestä luonteesta. Nelimarkka-museon kokonaisuuteen kuuluva Nelimarkka-residenssi jatkaa Eero Nelimarkan kansainvälistymisaatetta. Nelimarkka-museon residenssitoiminta on ollut ympärivuotista vuodesta 1999 alkaen.

Museokokonaisuuteen kuuluvat lisäksi Eero Nelimarkan vuonna 2013 kunnostettu ateljeehuvila Villa Nelimarkka sekä Alvar Aallon Alajärven keskustaan rakennuttama Villa Väinölä.

Nelimarkka-Rahasto säätiö toivoo taide-elämyksiä koko maakunnan väelle tukemalla yhteiskuljetuksia Nelimarkka-museolle.

KOKOELMAT

Nelimarkka-Rahasto säätiön kokoelma Nelimarkka-museon peruskokoelma kuuluu Eero Nelimarkan 1945 perustamalle Nelimarkka-Rahasto säätiölle. Säätiöllä on edelleen merkittävä rooli museon toiminnan tukijana. Kokoelma sisältää pääasiassa Eero Nelimarkan tuotantoa vuosilta 1910 - 1976, mutta joukkoon mahtuu myös yksittäisiä teoksia suomalaisilta merkkitaiteilijoilta kuten Albert Edelfeldtiltä ja Eero Järnefeltiltä. Viimeisimmät lisäykset kokoelmaan ovat vuodelta 2014, kun säätiö hankki kolme lehtimäkeläisen kuvanveistäjä Antti Maasalon veistosta.

Alaviitalan piha (1922), öljy pellavakankaalle 79,5 x 114 cmAlaviitalan piha (1922), öljy pellavakankaalle 79,5 x 114 cm

Alajärven kaupungin Nelimarkka-museon kokoelma Nelimarkka-museon oma taidekokoelma on karttunut pääasiassa lahjoituksien kautta. Museo ottaa vastaan lähinnä Eero Nelimarkan ja pohjalaisen taiteen teoslahjoituksia. Mittavimmat teoskokonaisuudet ovat Oiva Polarin kokoelma - lahjoitettu vuonna 1997, Aira Niemi-Pynttärin kokoelma - lahjoitettu vuosina 1987 ja 2006 ja Liisa Malkamon kokoelma - lahjoitettu vuonna 2012 sekä Antti Maasalon Alajärven kaupunkikuvassa sijaitsevat julkiset veistokset.

Nelimarkka-museon taiteilijatalo Nelimarkka-residenssissä työskennelleiden taiteilijoiden teoslahjoitukset muodostavat oman kansainvälisten ammattitaiteilijoiden teoksista koostuvan kokonaisuuden museon kokoelmassa.

Talo Ranskassa (1920), öljy pahville, 47 x 62 cmTalo Ranskassa (1920), öljy pahville, 47 x 62 cm

Maisema Seinäjoelta (1962), öljy kankaalle, 149,5 x 230,5 cmMaisema Seinäjoelta (1962), öljy kankaalle, 149,5 x 230,5 cm

RESIDENSSI

Nelimarkka-museon kokonaisuuteen kuuluva kansainvälinen Nelimarkka-residenssi toimii Eero Nelimarkan kesähuvilassa, Villa Nelimarkassa, joka sijaitsee noin 500m päässä varsinaisesta museorakennuksesta. Huvila valmistui 1933 Eero Nelimarkan ensimmäiseksi tukikohdaksi Alajärvellä. Rakennus remontoitiin käyttökuntoon 2013 ja se on toiminut taiteilijatalona vuodesta 2014 alkaen. Nelimarkka-residenssissä työskentelee noin 6 – 10 taiteilijaa vuosittain.

Nelimarkka-residenssi on avoin suomalaisille ja ulkomaisille eri alojen taiteilijoille.

Villa Nelimarkkaa ympäröi suuri piha ja yläkerta on suunniteltu erityisesti taiteilijan työtiloiksi. Huvilasta löytyy kaksi valoisaa työskentelytilaa ja kaksi makuuhuonetta. Valittavissa on erillinen makuuhuone avoimella työtilalla tai työtilan ja makuuhuoneen yhdistelmä. Sekä työtilat että makuuhuoneet ovat yläkerrassa. Residenssin varusteisiin kuuluvat liinavaatteet, keittiötarvikkeet, polkupyörä, tv, pyykinpesumahdollisuus ja wifi. Makuuhuoneen, keittiön ja kylpyhuoneen vuokra on 400€/kk tai 200€/kk ja teoslahjoitus tai museossa järjestetty työpaja.

Taiteilijat maksavat omat materiaalinsa sekä elämis- ja matkakustannukset. Usein museo tarjoaa työpajan museoasiakkaille yhdessä residenssitaiteilijan kanssa. Museo hankkii työpajassa käytettävät materiaalit.

Hakuajat vuodelle 2018:
1. DEAD LINE: 15.4.2017 aikavälille marras-huhtikuu 2018
2. DEAD LINE: 15.10.2017 aikavälille touko-lokakuu 2018
Kysy avoimia residenssijaksoja ja mahdollisia peruutuspaikkoja vuodelle 2017.

Residenssitalo toimii kesäisin myös näyttely- ja tapahtumapaikkana. Kesäisin alakerta on yleisölle avoinna ti-pe kello 13-17 sekä alakerrassa saatetaan järjestää satunnaisia tapahtumia muina aikoina.

HAKU RESIDENSSIIN

Täytä hakulomake (muista allekirjoittaa) ja lähetä se joko postilla tai sähköpostilla. Lisää hakemukseen työsuunnitelmasi, esimerkkejä aiemmista töistäsi ja cv. Tarkista, että hakemuksessasi on residenssijakson toivottu aikaväli ja päivämäärät.

Lähetä hakemuksesi Nelimarkka-museon osoitteeseen:
Nelimarkka-museo
Pekkolantie 123
62900 Alajärvi
tai sähköpostilla osoitteeseen: info@nelimarkka-museo.fi

Jos word-tiedoston täyttäminen ei onnistu, voit printata hakulomakkeen pdf-version tästä.

Nelimarkka-museo - Residenssi

VILLA NELIMARKKA

Nelimarkka-museo - Villa Nelimarkka

Eero Nelimarkan perheelleen rakennuttama ateljeehuvila Villa Nelimarkka sijaitsee Alajärvellä noin 500 metrin päässä Nelimarkka-museosta. Kaksikerroksisen mansardikattoisen huvilan perusosa valmistui vuonna 1932. Kiinteistökokonaisuus avattiin yleisölle vuonna 2013 ja sai nimen Villa Nelimarkka. Villa Nelimarkassa järjestetään tapahtumia sekä näyttelyitä ja se toimii Nelimarkka-residenssin taiteilijatalona sekä kesäkahvilana. Rakennussuojelulailla suojellun huvilan pihapiiriin kuuluu savusauna ja pieni pihatupa. Huvilaa voi vuokrata myös yksityiskäyttöön. Vanhaa kunnioittaen entisöidyn rakennuksen huonekalut ja sisutus on kunnostettu alkuperäiseen asuunsa. Pekkolantie 67, Alajärvi

VILLA NELIMARKAN HISTORIA

Vaasassa syntynyt taidemaalari Eero Nelimarkka oli asunut vakituisesti Helsingissä jo parinkymmenen vuoden ajan, kun mieli rupesi tekemään takaisin synnyinseudulle. Vaasa ei enää miellyttänyt vaan Nelimarkka halusi muualta sellaisen sopukan, ”missä voi kaikessa rauhallisuudessa syventyä itseensä ja työhönsä”. Mieluisa tontti löytyi isän kotikylästä Alajärven Pekkolasta. Nelimarkka teki huvilansa kaikki piirustukset itse. Kivijalkaa alettiin muurata kesällä 1928, pärekatto saatiin laitettua kesällä 1932 ja ”Kivikko” nimisen huvilan perusosa oli valmis.

Nelimarkka-museo - Villa Nelimarkka

Huvilan valmistuttua Nelimarkka vietti paljon aikaa Alajärvellä maalaten maisemia ja laatukuvia. Tupakuviinsa hän maalasi henkilösommitelmia ja käytti malleinaan sukulaisia tai naapureita Pekkolan kylästä ja Hoiskosta. Nelimarkan pääasiallinen elanto tuli vielä 1930 -luvulla muotokuvamaalauksesta.

Sotavuosina perhe vietti paljon aikaa Alajärvellä. Nelimarkka maalasi pelkistettyjä, tunneherkkiä maisemia ja käytti lähes läpikuultavia värejä. Sotien jälkeen ”[…]oli tapahtunut ihme, sillä ihmiset ostivat kilvan taidetta!” Kaupaksi kävivät etenkin eteläpohjalaiset maisema- ja tupakuvat. Nelimarkalla oli nyt varaa tehdä pitkiä, kuukausien mittaisia matkoja yhdessä Saima-vaimonsa kanssa ja käynnit Alajärvellä vähenivät. Hän vuokrasi huvilan vuosiksi 1947 – 1952, koska oli päättänyt matkustaa myös kesäisin sekä Lapissa että ulkomailla ”rikastuttaakseen aihepiiriään”.

Saima-vaimon kuoleman jälkeen 1953, suunnitteli Nelimarkka jopa huvilan myymistä Pekkolan kyläkouluksi, mutta alkoi kuitenkin itse viihtyä taas Alajärvellä. Myös lapset perheineen pitivät Nelimarkan huvilaa mieluisana kesänviettopaikkana. Huvilalla olon myötä nousi pitkäaikainen haave taidekoulun perustamisesta pintaan.

Nelimarkka pyysi Opetusministeriöltä suositusta Yhdysvaltain opintomatkaa varten: ”Vuosikymmeniä on mielessäni ollut koulun perustamis aije maalaustaiteen opetuksen antamista varten.” Puoli vuotta kestänyt opintomatka lujitti Nelimarkan taidekouluajatusta. Hän teki huvilaansa laajennuksen 1962. Tarkoituksena oli sijoittaa sinne sekä Nelimarkka-Rahasto säätiön kokoelma että taidekoulu. Rakennus osoittautui kuitenkin liian pieneksi. Nelimarkka osti sukulaisiltaan isänsä maatilan, sijoitti kokoelman tilan asuinrakennukseen ja alkoi pitää kursseja siellä 1962. Uusi museorakennus Nelimarkka-museo, asuinrakennuksen vieressä, avattiin 1964. Nelimarkka-museon valmistumisen jälkeen Eero Nelimarkka majoittautui museon viereiseen asuinrakennukseen ja huvila jäi lasten kesänviettopaikaksi.

Nelimarkka-museo - Villa Nelimarkka

Nelimarkan kuoleman jälkeen huvila oli vuokralla useita vuosia ja sen jälkeen pitkään tyhjillään, kunnes se ensin siirtyi Osakeyhtiö Pekkola Oy:n ja myöhemmin Alajärven kaupungin omistukseen. Nelimarkan huvilaa ryhtyi kunnostamaan pienin varoin vuonna 1993 perustettu Eero Nelimarkan huvilaseura ry. Alajärven kaupunki vei kunnostuksen päätökseen ja kesällä 2013 huvila vihittiin käyttöön nimellä Villa Nelimarkka. Huvilassa on järjestetty kyläjuhlat, näyttelyitä, konsertteja ja monenlaisia tapahtumia. Residenssitoiminta laajeni huvilalle 2014 ja siirtyi sinne kokonaan, Nelimarkka-akatemian tiloista 2015.

VILLA VÄINÖLÄ

Nelimarkka-museo - Villa Väinölä

Arkkitehti, akateemikko Alvar Aallon Väinö-veljelleen 1926 suunnittelema huvila Villa Väinölä siirtyi Nelimarkka-museon hallintaan tammikuussa 2015. Rakennuksen kunnostus on työn alla ja sen käyttösuunnitelmaa koordinoi Aallokko kutsuu -hanke. Hanke on Nelimarkka-museon hallinnoima ja maaseudun kehittämisyhdistys Aisapari ry:n rahoittama. Tavoitteena on saada rakennus käyttökuntoon ja toimintasuunnitelma valmiiksi kesään 2017 mennessä, Suomi100 -juhlavuoden kunniaksi.

Arkkitehti Alvar Aalto suunnitteli Alajärven keskustassa sijaitsevan Villa Väinölän veljelleen, maanmittausinsinööri Väinö Aallolle kodiksi ja toimistoksi. Aallon suunnitelmat pohjautuvat hänen vuonna 1925 tekemiinsä atrium-talon piirustuksiin. Satulakattoinen kaksikerroksinen rakennus valmistui vuonna 1926. Tontilla on asuinrakennuksen lisäksi Aallon vuonna 1938 rakennuttama piharakennus, joka poikkeaa tyyliltään päärakennuksesta. Väinölä siirtyi Alajärven kunnan omistukseen 1952, jolloin sen eteläpäätyyn lisättiin siipiosa. Rakennus on toiminut esimerkiksi kunnanlääkärin vastaanottotilana ja kaupungin virastotalona. Sisällä on tehty useampia pieniä muutoksia, mutta pääasiassa vanhat rakenteet ovat tallella. Villa Väinölä on suojeltu rakennuslailla 1995. Alakerta on restauroitu alkuperäiseen asuunsa 2010 - 2015 ja myös yläkerta restauroidaan. Vuonna 2015 rakennus siirtyi Nelimarkka-museon hallintaan. Villa Väinölässä järjestetään näyttelyitä ja tapahtumia remontin valmistuttua. Opastuksia Väinölään ja muihin Aalto-kohteisiin voi tiedustella Nelimarkka-museolta. Väinöntie 4, Alajärvi

Nelimarkka-museo - Villa Väinölä

HISTORIA

Nelimarkka-museo - Historia

Aluksi oli Eero Nelimarkka ja hänen 1945 perustamansa Nelimarkka-Rahasto säätiö. Säätiö osti 1961 Alajärveltä Pekkolan kylästä puolen hehtaarin alueen rakennuksineen museota ja taidekoulua varten. Tila oli Eero Nelimarkan isän, Erkki Nelimarkan kotitila ja nykyisen museon paikalla oli tuolloin kivinavetta. Nelimarkan ja hänen ystävänsä, arkkitehti Hilding Ekelundin piirustusten mukainen museorakennus valmistui vuonna 1964.

EERO NELIMARKKA

Eero Aleksander Nelimarkka syntyi Vaasassa 10.10.1891, mutta hänen molemmat vanhempansa olivat Alajärveltä kotoisin. Kansakoulun jälkeen Eero-poika meni konditoriaan töihin, kävi käsityöläiskoulun ja hankki "sällin paperit" sokerileipurin ammatissa. Nuoren kisällin maailma avartui, kun hän 15-vuotiaana lähti stipendirahalla puoleksi vuodeksi Tukholmaan ja Lyypekkiin opiskelemaan kondiittoriksi. Samalla hän tutustui paikallisiin nähtävyyksiin ja pääsi myös seuraamaan taiteilijoiden, kuten Carl Larssonin työskentelyä.

Kiinnostus taiteeseen kasvoi hiljalleen. Nelimarkka lähti 20-vuoden ikäisenä Akseli Gallen-Kallelan kehotuksesta hakemaan oppia Pariisin vapaista taideakatemioista. Ensimmäisen Pariisin-matkansa jälkeen 1912 Nelimarkasta tuli innokas matkaaja ja hän lähti tien päälle aina kun oli mahdollista. Matkat olivat kuukausien mittaisia ja suuntautuivat Ranskan lisäksi mm. Ruotsiin, Norjaan, Englantiin, Belgiaan, Italiaan, Espanjaan, Kreikkaan, Turkkiin, Israeliin ja Yhdysvaltoihin.

Ensimmäisen Pariisin-matkansa jälkeen Nelimarkka pääsi Yliopiston piirustussaliin Eero Järnefeltin oppilaaksi. Nelimarkka piti ensimmäisen näyttelynsä Vaasassa 1913 ja osallistui myöhemmin 1910-luvulla Marraskuun ryhmän näyttelyihin. Nelimarkkaa pidettiin ryhmän lyyrikkona ja hän ansaitsi elantonsa pääasiassa muotokuvamaalarina.

Nelimarkka painotti aina myös kansan ominaispiirteiden merkitystä. Hän oppi ymmärtämään yksinkertaistamisen idean modernismin Pariisissa, mutta ei halunnut olla pariisilainen modernisti. Hän halusi muuntaa oppimansa kansanomaiseen muotoon ja maalata niin, että kansa ymmärtää. Nelimarkka onnistui tavoitteissaan kun alkoi maalata eteläpohjalaista maisemaa uudella tavalla. Hänestä tuli lakeuden tulkki ja eteläpohjalainen maisema sai kansallismaiseman arvon.

Eteläpohjalainen maisema kiinnosti maalaria jo nuorena ja hän sai keväällä 1915 kutsun tulla maalaamaan Lapuanjokea Alahärmään. Samalla matkallaan hän tapasi tulevan vaimonsa Saima Alaviitalan. Pariskunta avioitui uudenvuoden aattona 1918 ja sai neljä lasta: Eero Jaakon, Helenan, Antin ja Tuomaksen. Perheen ensimmäinen koti sijaitsi Helsingin puu-Käpylässä. 1930-luvulla Nelimarkat asuivat Lallukan taiteilijatalossa ja myöhemmin yksityisissä asunnoissa Helsingin Töölössä.

Nelimarkka-museo - Historia

Vaikka Nelimarkka sai valtion taidepalkinnon 1927 maalauksellaan Kolme miestä, hän koki ammatillisen kriisin 1920 - 1930 lukujen vaihteessa ja halusi vaihtaa alaa. Hän alkoi suunnitella oman taidekoulun perustamista. Taiteilija hankki piirustusopettajan pätevyyden 1931 ja rakensi oman huvilan vanhempiensa synnyinsijoille Alajärven Pekkolan kylään. Alajärven maisemat sytyttivät maalaamisen innon uudestaan ja Nelimarkka sanoi: "Nyt kun Pohjanmaa on jalkojeni alla maisemat rupeavat onnistumaan". Näin kävi. Tyyli muuttui ja syntyi ns. Nelimarkan maisema. Maalaukset alkoivat käydä kaupaksi niin, että taiteilija huomasi sotien jälkeen olevansa suhteellisen varakas mies. Hänellä oli mahdollisuus kehittää unelmaansa taidekoulusta perustamalla oma, taidekokoelmaa kartuttava säätiö. Nelimarkka-Rahasto säätiö perustettiin 1945 ja säätiön kokoelmat toimivat myös lähtökohtana myöhemmin huvilan läheisyyteen rakennetulle Nelimarkka-museolle. Taidekouluidea jäi taidekurssitasolle.

Nelimarkka-museon valmistumisen jälkeen 1964 taiteilija vietti suurimman osan ajastaan Alajärvellä. Hän piti museotaan auki, maalasi kyläläisiä omissa askareissaan ja maisemia eri vuodenaikoina. Pitkät ulkomaan matkat jäivät pois. Eero Nelimarkalle myönnettiin professorin arvonimi 1966. Taiteilija-professori vietti vielä elämänsä viimeisen kesän Alajärvellä. Eero Nelimarkka nukkui pois Helsingin kodissaan Töölössä, marraskuussa 1977 ja hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.

MUSEON HISTORIA

Eero Nelimarkan päätös museon sijoittamisesta Alajärvelle herätti ihmetystä, mutta taiteilija oli sitä mieltä, että taide kuuluu koko kansalle, ei pelkästään kaupunkilaisille. Hän perusteli puheissaan valintaansa:

Nelimarkka-museo - Historia

Täten saamme ilmoittaa käsityksemme, että Nelimarkka-museo Alajärvellä on erittäin sopiva ja tarkoituksenmuksinen tila taidenäyttelyiden sijoittamista varten, edistämään etenkin maaseudulla kuvaamataiteiden harrastusta ja suosimista kansan laajoissa piireissä.

Ajatus taidelaitoksen perustamisesta syntyi leikkimielisesti jo 1910 -luvulla, pian Nelimarkan ensimmäisen Pariisin matkan jälkeen. Pariisin vapaat taideakatemiat tekivät nuoreen taideopiskelijaan syvän vaikutuksen ja hän vitsaili ystävälleen arkkitehtiopiskelija Hilding Ekelundille: Jahka minä tuonnempana rakennan niin sinä teet riitingit. Alkuvaiheessa puhuttiin taidekoulusta, Nelimarkan akatemiasta.

Nelimarkka alkoi kehitellä taidekouluideaa mielessään ja hankki piirustusopettajan pätevyyden 1931. Hän kantoi koko elämänsä ajan syvää huolta taiteen tilasta Pohjanmaalla ja oli kesken sodan melskeen perustamassa pohjalaisille taiteilijoille omaa liittoa. Pohjalainen taiteilijaliitto perustettiin 1943, Nelimarkka kirjoitti liiton säännöt ja toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana. Pohjalainen taiteilijaliitto tähtäsi taiteen tekemiseen tunnetuksi Pohjanmaalla ja muualla. Liitto tuki myös taidekouluideaa ja Nelimarkka lahjoitti Vaasan taideyhdistyksen perustamalle piirustuskoululle oppilasstipendejä ja kipsimalleja.

Nelimarkka-museo - Historia

Eero Nelimarkan unelma koki nosteen heti sotien jälkeen kun ihmiset alkoivat hankkia taidetta. Nelimarkan lakeusmaisemia ja kansanomaisia pohjalaiskuvia ostettiin siinä määrin, että hänellä oli varaa perustaa oma säätiö. Nelimarkka-Rahasto säätiö, jonka tarkoituksena on "avustaa ja tukea kristillistä sivistystyötä ja kartuttaa säätiön taidekokoelmaa" perustettiin 1945. Alun perin taiteilija aikoi sijoittaa Alajärvelle rakennuttamaansa kesähuvilaan taidekoulun ja säätiön taidekokoelmat, mutta huvila osoittautui liian pieneksi. Vuonna 1958 Nelimarkka teki puolen vuoden opintomatkan Yhdysvaltoihin ja tutustui siellä lukuisien taidelaitoksien toimintaan.

Nelimarkka-Rahasto säätiö osti 1961 Nelimarkan suvun kantatilan rakennuksineen huvilan lähistöltä. Seuraavana vuonna taiteilija sijoitti säätiön kokoelmat tilan asuinrakennukseen ja aloitti siellä taidekurssin pitämisen.

Vanhan navetan paikalle alkoi kohota arkkitehti, professori Hilding Ekelundin suunnittelema, italialaishenkinen, uusklassinen rakennus. Suunnitellun taidekoulun laajuus ei koskaan toteutunut, mutta käsitteet taidekoulu ja museo kietoutuivat Nelimarkalle itselleen erottamattomasti yhteen. Nelimarkka-museon avajaispuheessa 1964 taiteilija toivoi, että laajenevaa taidekokoelmaa käytettäisiin havainto-opetusvälineenä kuvaamataiteen harrastuksen ja taideopetuksen yleistämiseksi kaikille.

Museota laajennettiin 1972 - 1974, lähinnä Eero Nelimarkan omien piirustuksien mukaan. Professori Nelimarkka hoiti museotaan itse vielä viimeisenä elinvuonnaan 1977. Museo kunnallistettiin 1981 ja nimitettiin Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseoksi 1995.

Alajärven kunnan ja sittemmin kaupungin toimesta museorakennuksen tilaa on kohennettu useaan otteeseen. Vuodesta 1983 alkaen kaikki muutos- ja korjaussuunnitelmat ovat arkkitehtien Käpy ja Simo Paavilainen.

Museovirasto on määritellyt museoalueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi vuonna 2009.  Arkkitehtitoimisto Käpy ja Simo Paavilaisen suunnittelema ajanmukainen taidevarasto valmistui vuoden 2013 aikana ja vuonna 2014 museoon rakennettiin hissi, joka tekee monikerroksisesta rakennuksesta saavutettavan myös liikuntarajoitteisille.

NÄYTTELYT

Heidi Katajamäki, Levotonta maata
16.12.2017 - 18.2.2018, Nelimarkka-museo
Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija 2017 -kilpailun voittajan, Heidi Katajamäen näyttely Levotonta maata on eräänlainen läpileikkaus taiteilijan aiemmista installaatiokokonaisuuksista. Näyttelyssä on esillä teoksia, jotka ovat syntyneet Katajamäen kuvataiteilijaksi valmistumisen jälkeen. Yksittäisten teosten lisäksi installaatio rakentuu suoraan Nelimarkka-museon tiloihin.

Katajamäen taiteellinen työskentely pohjautuu mieleen ja tunteisiin. Hän kuvaa maalaamalla ja piirtämällä sitä, mitä korvien välissä tapahtuu ja miltä sisällä tuntuu: ”Pilkon ajatukseni ja tunteeni paloiksi. Ammennan yhden tällaisen ’tunteenpalan’ yhteen teokseen, yhdelle maalauspohjalle tai kankaalle. Teokseni syntyvät sarjoina, jolloin ne kokonaisuutena kuvaavat silloista sisäistä kauttani. Näistä kokonaisuuksista koostan erilaisiin tiloihin tilallisia teoksia. Installaatiot tuovat esiin mennyttä aikaa yksittäisen teosten kautta, sekä nykyistä aikaa, kun kokoan kaiken yhtenäiseksi installaatioksi osaksi tilaa. Aika liikkuu eteenpäin, aikakaudet vaihtuvat, tunteet muuttuvat. Näin installaationikin katoavat näyttelyn päätyttyä, ja muistoksi niistä jää vain yksittäiset palat, teossarjat sekä valokuvat kokonaisesta installaatiosta.”

Välineenä Katajamäki käyttää pääasiassa hiiltä ja gessoa. Hiili taittuu moneksi ja antaa ilmaisulle paljon erilaisia vaihtoehtoja. Yhdessä valkoisen gesson kanssa ne antavat mahdollisuuksia eri harmaiden vivahduksiin. Teosten kieli on viiva. Välillä viiva muotoutuu esittävään muotoon, toisinaan se ilmaisee puhtaasti ei-esittävyyden kautta tunteita. Viiva ylittää tilassaan jopa maalauspohjat ja kankaat: ”Mieli ei mahdu yhteen lokeroon tai tiukkoihin rajoihin vaan se valtaa sisälläni ja installaatiossani koko tilan.”

Levotonta maata -näyttely kertoo siitä minkälaista on olla nuori kuvataiteilija. ”Se on kertomusta minusta, elämän kantokyvystä, ainaisesti läikkyvästä mielestä sekä siitä, että aika kulkee aina eteenpäin. Mitä tahansa elämä tuokaan eteen aina, ihan aina, tulee koittamaan parempi aika.”

Seinäjoella syntynyt ja Lahdessa asuva ja työskentelevä Heidi Katajamäki (s. 1990) on valmistunut Lahden Taideinstituutista 2016. Hän on osallistunut useisiin yksityis- ja ryhmänäyttelyihin ympäri Suomea ja toteuttanut teoksia julkisiin tiloihin.

Kuva: Heidi Katajamäki, Arkihiki ja hetken hilse, 2016.
Ritva Lindberg Sata taivasta
7.10. – 3.12.2017, Nelimarkka-museo
Ritva Lindberg on Alajärvellä syntynyt kuvataiteilija ja kuvataideopettaja. Hän valmistui kuvataiteilijaksi Turun piirustuskoulusta v. 1977, jolloin maalauksen opinnoissa keskityttiin lähes yksinomaan öljyväreillä maalaamiseen, eikä akvarellia käytetty edes luonnosteluun. Siitä huolimatta akvarellimaalauksesta tuli vähitellen Lindbergille mieluisin tekniikka. Se mahdollistaa samanaikaisesti hyvin herkän, mutta samalla voimakkaan ilmaisun.

”Akvarellin avulla olen pystynyt luomaan niitä tunnelmia ja vaikutelmia, joita olen tavoitellut. Taiteeni on aina ollut esittävää riippumatta vallalla olevista suuntauksista tai arvostuksista. Ainoa mahdollisuus on ollut maalata sitä minkä olen kulloinkin kokenut tärkeäksi, oli kyseessä sitten tunnelma, tapahtuma tai havainto.”

Pitkään Lindbergin maalaukset perustuivat havaintoihin luonnosta ja varsinkin sen pieniin, usein nopeasti ohitettaviin yksityiskohtiin. Vuonna 2002 Lindbergin oman elämän käännekohta muutti töiden sisällön täysin. Sen seurauksena vuodesta 2004 alkaen hän maalasi 10 vuoden ajan kuvia hetkistä, jolloin tunne ja tajunta kohtaavat. Syntyi yli kolmekymmentä teosta käsittävä sarja jonka nimenä on Pitkä matka. Teosten keskiössä on ihminen, jonka kuvaamisen kautta syntyy tunne, tapahtuma ja tunnelma. Osa teoksista on mukana näyttelyssä.

Kuvataideopettajan ja muiden töiden yhdistäminen vie aikaa maalaukselta: ”Ajellessani töihin, työpaikasta toiseen ja vihdoin kotiin näen vuorokauden- ja vuodenajasta riippuen monenlaisia taivaita. Valoisia, sumuisia, punaisia, keltaisia, sinisiä, harmaita, hurjia, rauhallisia. Katselen kuinka pimeys väistyy ja vähitellen valo voimistuu ja tuo esille värit. Talvella iltapäivän tunteina taas valo vähenee ja hämärä alkaa hiipiä tilalle. Jokainen taivas on aina erilainen ja valo muuttaa maiseman, illan värit täyttävät mielen. Noin kahden vuoden ajan näkemäni taivaat kertyivät mieleeni ja alkoivat vähitellen pyrkiä ulos.”

Kypsyttelyn seurauksena Lindbergin ensimmäiset taivasaiheiset maalaukset syntyivät vuonna 2016. Ensimmäisen nimeksi tuli Sata taivasta, joka on myös näyttelyn nimi. Lindberg päätyi käyttämään teoksissa guassia akvarellin ohella. Akvarellin luonteeseen kuuluu läpikuultavuus. Guassi taas on akvarellivärien tapaan vesiohenteinen, mutta sillä on mahdollista maalata myös peittäviä kerroksia, mikä on lisännyt mahdollisuuksia eri vaikutelmien aikaansaamiseksi.

Ritva Lindberg on syntynyt Alajärven Möksyssä 1957. Hän asuu ja työskentelee Lappajärvellä. Kuvataiteilijan työn lisäksi Lindberg opettaa Järvi-Pohjanmaan kansalaisopiston Kuvataidekoulu EERO:ssa ja aikuisten kuvataideryhmissä eri opistoissa sekä työskentelee viikonloppuisin Lapuan Minnesota-hoidossa. Kesän aikana yhtäjaksoisen taiteellisen työskentelyn on mahdollistanut Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston myöntämä työskentelyapuraha Sata taivasta -näyttelyä varten.

Kuva: Ritva Lindberg, Sata taivasta, 2016.
Perusnäyttely - Mestarit yhdessä
Nelimarkka-museo
Nelimarkka-museon Suomi 100 -juhlavuoden MESTARIT YHDESSÄ -näyttely on nähtävillä juhlavuoden loppuun saakka tiivistettynä perusnäyttelynä. Näyttely esittelee Eero Nelimarkan ja Alvar Aallon elämää ja tuotantoa keskittyen Mestareiden Alajärvi-yhteyksiin. Alajärvi kuului eri vaiheissa molempien mestareiden elämään – lapsuuteen, Suomen itsenäisyyden alkuun, sotavuosiin ja vanhuuden päiviin.

Eero Nelimarkka (s. 1891 Vaasassa – k. 1977 Helsingissä) ja Alvar Aalto (s. 1898 Kuortaneella – k. 1976 Helsingissä) olivat luonteiltaan ja maailmankatsomukseltaan toistensa vastakohtia, jopa ääripäitä. He olivat kuitenkin aikalaisia ja kohtasivat samoja haasteita niin luovuudessa kuin ympäröivässä yhteiskunnassakin. Alajärvi kuului vahvasti kummankin mestarin elämään eri vaiheissa. Molemmat olivat kosmopoliitteja ja kiersivät maailman suurkaupunkeja hakeakseen vaikutteita, oppiakseen uutta ja solmiakseen kontakteja. Alajärvi toimi heille vastapainona, rauhoittumisen paikkana ja henkisenä kotina luonnon keskellä kansan parissa.

Mestarit yhdessä -näyttely esittelee kahden erilaisen suurmiehen elämää ja työtä Alajärvellä yhteisten teemojen kautta: Pariisi, itsenäistymisen aika, Alajärven kirkko, Italia, kansallisarkkitehti ja kansallismaiseman maalari, sotavuodet, ja unelmat. Näyttelyn aikajana kattaa tiivistetysti Mestareiden koko elinkaaren. Aallon osalta esillä on kuvia tärkeimmistä Alajärven rakennuksista ja Nelimarkalta maalauksia eri vuosikymmeniltä.

Eero Nelimarkka syntyi Vaasassa, mutta hänen molemmat vanhempansa olivat Alajärveltä kotoisin. Nelimarkka rakensi huvilan Alajärven Pekkolan kylään 1933 ja alkoi maalata eteläpohjalaista maisemaa, joka sai hänen käsissään kansallismaiseman arvon. Vuonna 1964 huvilan läheisyyteen nousi Hilding Ekelundin suunnittelema Nelimarkka-museo, koska Nelimarkka halusi tasapuolisuuden nimissä esittää taidetta myös maaseudulla. Nelimarkka vietti vielä viimeisen kesänsä 1977 nimikkomuseossaan Alajärvellä.

Alvar Aalto syntyi Etelä-Pohjanmaalla Kuortaneella, asui koulupoikana Jyväskylässä ja vietti lapsuutensa kesät Alajärvellä. Isä J.H. Aalto osti talon Alajärveltä 1918 ja Alvarkin oli kirjoilla kunnassa vuoteen 1925 saakka. Aallon Alajärven tuotannon voi jakaa kolmeen vaiheeseen: arkkitehtiopiskelijan töihin, joista merkittävimmät ovat Nuorisoseurantalo (1919) ja Suomen vapaussodan monumentti (1920), nuoren arkkitehdin klassisen kauden rakennuksiin: sairaalaan (1925) ja Villa Väinölään (1926) sekä maailmankuulun maestron Alajärvi-keskukseen (1967-1991).

TAPAHTUMAT

Nelimarkka-museossa järjestetään erilaisia tapahtumia ympäri vuoden: konsertteja, taiteilijatapaamisia, erityisopastuksia ym. tilaisuuksia. Museon tiloja vuokrataan myös yksityistilaisuuksiin.

MUSEO-OPETUS


KOULULAISRYHMÄT

Nelimarkka-museo - Museo-opetus

Tervetuloa Nelimarkka-museon opastetuille koululaiskierroksille ja -työpajoihin.

Kahden tunnin museovierailu sisältää 45 minuutin opastuksen Eero Nelimarkan pysyvään näyttelyyn ja vaihtuvaan näyttelyyn tai jompaan kumpaan, mehutarjoilun ja tunnin työpajan. Työpajassa toteutamme näyttelyn teemaan pohjautuvan teoksen, jonka saa lähtiessä mukaan.

Työpajan sisällöstä ja vierailun yksityiskohdista sovitaan varattaessa ryhmän opettajan kanssa. Vierailun hinta on 50€/20 oppilaan koululaisryhmä. Museovierailu ilman työpajaa on opettajan seurassa saapuville kouluryhmille ilmainen. Vierailut ti-to kello 10-15. Jos päivät ja ajat eivät käy, kysy vaihtoehtoja. Varaa opastukset ja työpajat etukäteen museolehtorilta p. 044 297 0501.

Nelimarkka-Rahasto säätiö tukee koululaisvierailuja korvaamalla Etelä-Pohjanmaan maakuntaan eli aluetaidemuseon piiriin kuuluvien kouluryhmien matkakulut kokonaan. Kysy lisää.

Koululaistyöpaja 1-20hlö 50€/ryhmä: sisältää sisäänpääsyn, opastuksen, materiaalit, ohjauksen ja mehutarjoilun. Ilmoitattehan etukäteen ryhmänne tulosta museoon.

Työpaja museon ulkopuolella: 8€/hlö materiaalimaksu ja kilometrikorvaus

RESIDENSSITAITEILIJATYÖPAJAT

Nelimarkka-residenssissä työskentelee vuosittain noin 6-10 taiteilijaa ympäri maailman ja useat heistä pitävät kaikille avoimen ja ilmaisen työpajan. Ajankohtaisimmat tiedot taiteilijoiden työpajoista löytyvät tapahtumat-osiosta ja Nelimarkka-museon Facebook-sivulta.

TYKY-PÄIVÄ

Vietä työporukan kanssa mukava päivä Nelimarkka-museossa. Päivään varataan kolme tuntia ja se suunnitellaan ryhmän toiveiden mukaan. Kokonaisuuteen kuuluu tutustuminen museoon ja näyttelyihin, leivoskahvit sekä työpajaosuus, jossa
ryhmä pääsee itse kuvallisen työskentelyn ääreen.

Nelimarkka-museo - Museo-opetus

Päivään voidaan lisätä myös muuta ohjelmaa, jonka ryhmä maksaa erikseen. Voimme esimerkiksi järjestää aamupalan tai lounaan Nelimarkka-museossa tai Villa Nelimarkassa. Tyky-päivään voi kuulua myös konsertti, johon Nelimarkka-museon erinomainen akustiikka tarjoaa hyvät puitteet.

Tyky-paja 5-15 henkilöä: 20€/hlö, sisältää sisäänpääsyt, näyttelyopastuksen, Nelimarkka-leivoskahvit, työpajaohjauksen ja materiaalit
Tyky-paja muualla kuin Nelimarkka-museossa: 20€/hlö + päiväraha ja kilometrikorvaus

OPASTUKSET

Opastuksen kesto on noin 45 minuuttia ja sisältö sovitaan ryhmän toiveiden mukaan. Opastuksessa voidaan kiertää koko museo tai keskittyä joko pysyvään tai vaihtuvaan näyttelyyn, jolloin aika jakautuu näyttelyiden välillä. Varaathan opastuksen etukäteen.

1-10 henkilön ryhmä 20€ + pääsymaksut
11 tai useampi henkilö 30€ + pääsymaksut

NELIMARKKA-LEIVOSKAHVIT

Nelimarkka-museosta on mahdollista varata myös leivoskahvit vierailun yhteyteen. Museon nimikkoleivos on sacher-tyyppinen suklaaherkku, jonka voi nauttia museon Café de Nelimarkassa ennen tai jälkeen vierailun.

Nelimarkka-leivos 4€
Nelimarkka-leivos ja kahvi 5€

Lisätietoja, varaukset ja opastukset: puh. (06) 557 2129, info@nelimarkka-museo.fi

Info

Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo


Pekkolantie 123, 62900 Alajärvi

Aukioloajat

Ti-pe 11-17
La 12-16
Su 12-17
Ma suljettu

Poikkeavat aukioloajat 2017
• Museo suljettu näyttelynvaihdon aikana: 25.9.-6.10.
• 4.11. Pyhäinpäivä, museo suljettu
• 5.12. Itsenäisyyspäivän aatto, museo suljetaan kello 16
• 6.12. itsenäisyyspäivä, museo suljettu
• 23.-26.12. joulunaika, museo suljettu
• 30.12.2017-1.1.2018 uuden vuoden aika, museo suljettu
• 6.1.2018 loppiainen, museo suljettu

Liput: 6€ / lapset ja seniorit 4€ / alle 12-vuotiaat maksutta Meillä käy Museokortti!
Opastus:
1-10 henkilön ryhmä 20€ + pääsymaksut
11 tai useampi hlö 30€ + pääsymaksut

Lisätiedot, varaukset, opastukset

Puh. (06) 557 2129, info@nelimarkka-museo.fi
  

Henkilökunta

FM Maria Lampinen

museotoimenjohtaja
maria.lampinen@alajarvi.fi
Virkavapaalla

FM Elina Alkio

vs. museotoimenjohtaja
p. 044 2970489
elina.alkio@alajarvi.fi

TaM Aino Mäntyvaara

vs. museolehtori
p. 06 557 2129, 044 297 0501
aino.mantyvaara@alajarvi.fi

Kulttuurintuottaja Päivi Haapaniemi

museosihteeri
p. 06 557 2129, 040 775 8077
paivi.haapaniemi@alajarvi.fi

Petri Koskenmäki

museomestari
p. 06 557 2129

Tarja Ahopelto

museoapulainen
p. 06-557 2129