MENNEET NÄYTTELYT

Verónica Gómez - Suihkulähdepatsaat
23.2. – 16.4.2017, Nelimarkka-museo
"Tuntemattomat paikat muodostuvat minulle ikään kuin omaisuudeksi. Kuten tuo kohta jyrkänteen päällä, missä kalkkikivikummut hupenevat seremoniallisesti ja uneliaasti vettä kohti. Aivan kuin minulla olisi hämärä muistikuva ja tunne, että olisin joskus asunut siellä; tai vedessä muinaisina aikoina. Tarkat jäljet ovat vain pyyhkiytyneet näkymättömiin."
- Fleur Jaeggy, Suihkulähdepatsaat.

Nelimarkka-residenssin taiteilija, argentiinalainen Verónica Gómez, vietti helmikuun 2017 Alajärvellä. Pääosin Gómez työskentelee maalausten, piirrosten ja installaatioiden parissa. Nelimarkka-museon grafiikansaleihin koottu näyttely koostuu sekä vanhemmista piirroksista että residenssin aikana syntyneistä teoksista.

Suihkulähdepatsaat -näyttelyssä on sekä muotokuvia kuvitteellisista ihmisistä että abstrakteja maisemia. Gómez ajattelee jokaisen teoksensa olevan ikään kuin kappale jostain kuvitteellisesta kirjasta. Teosten taustat ovat usein monitahoisia ja niiden luonne käsityömäinen. Viitekehys, johon muotokuvat sijoittuvat, kuvaa mennyttä, nostalgista aikaa. Näin ne välittävät erilaisia tunnelmia ja tunteita niiden katsojalle, kuten huumoria, draamaa, empatiaa ja hyväksyntää.

Gómezin installaatioihin punoutuu usein monenlaisia vihjeitä niiden luodessa vaihtoehtoisia elämäntarinoita salaperäisille päähenkilöille. Usein myös perinteiset faabelit, joissa tarina kerrotaan eläinten kautta, toimivat teosten innoittajina tai lähtökohtina. Parhaillaan Gómez tutkii muotokuvien ja abstraktien maisemien kautta mielensisäisiä tunnelmia.

Gómez työskentelee ja asuu Buenos Airesissa.

www.veronica-gomez.com.ar

Kuva: Verónica Gómez, 2016.
Katri Yli-Erkkilä – Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija
10.12.2016 – 19.2.2017
Kuvataiteilija Katri Yli-Erkkilä työskentelee pääasiassa lavastetun valokuvan parissa. Lavastettu valokuva mahdollistaa todellisen ja epätodellisen yhdistämisen. Hetken kestävästä tulee pysyvää. Yli-Erkkilä rakentaa lavastuksia käyttäen valmiita esineitä ja muokkaamalla jo olemassa olevaa tai rakentamalla uutta.

Yli-Erkkilä työskentelee sarjoissa. Viime vuosina hän on työstänyt kahta eri teossarjaa limittäin. Teosten lähtökohtana on sosiaalinen vieraantuminen, vieraantuminen luonnosta ja elämän kunnioituksesta, sekä mieltämme ohjaavat ja rajoittavat tekijät.

Teosten valmistusprosessi on keräilypainotteinen. Yli-Erkkilä käyttää paljon kierrätysmateriaaleja kuten nukkeja, koriste-esineitä ja turkiksia. Hän muokkaa esineet tarpeisiinsa sopiviksi esimerkiksi ompelemalla ja maalaamalla tai tekee tarvittaessa kokonaan uutta. Lavasteet taiteilija rakentaa muun muassa askartelumateriaaleista ja erilaisista massoista.

Vieraantumista käsittelevissä teoksissa taiteilija kuvaa kaupunkiasumista, kaupunkien kasvua, sosiaalista vieraantumista yhteisöjen sisällä, vieraantumista luonnosta ja eläimistä sekä ihmisluonnon raadollisuutta. Kuvissa ihminen ja eläin esiintyvät totutusta poikkeavalla tavalla.

Kerrostalot ovat kuin yhteisöjä. Yhteisöistä rakentuu kaupunki. Kaupungit kasvavat, rajat liikkuvat ja ihmiset kokevat juurettomuutta. Kaupunkien kasvaessa luonto väistyy yhä kauemmas. Kun ihminen ei ymmärrä olevansa osa luontoa, jää luonto kaukaiseksi ja elottomaksi. Luonnosta vieraantunut ihminen ei kunnioita sitä. Ääripäänä, ihminen ei kunnioita elämää.

Toisessa teossarjassaan Yli-Erkkilä kuvaa mieltämme ohjaavia ja rajoittavia tekijöitä, mielentiloja. Hän lähestyy aihetta muotinuken kautta. Nukke kiinnostaa taiteilijaa esineenä ja ihmisen kuvana. Se on riittävän lähellä, mutta tarpeeksi kaukana. Yli-Erkkilä peilaa nukkejen kautta ympärillä olevaa. Teokset ovat ikään kuin psyyken muotokuvia. Kuvien muovisuuden ja keinotekoisuuden luoma tunnelma on taiteilijalle kiinnostavaa. Pysähtyneisyydessä on hänelle jotain elävää.

Toista kertaa järjestetyn Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija -kilpailun voittaja Katri Yli-Erkkilä on Oravaisissa 1981 syntynyt kuvataiteilija, joka asuu ja työskentelee Seinäjoella.

Kuva: Katri Yli-Erkkilä, Keltainen lanka, 2014.
Italialaista nykytaidetta - Näyttely
Nelimarkka-Museo 17.9.-27.11.2016
Nelimarkka-museon syysnäyttelyssä on esillä italialaista nykytaidetta. Näyttelyn on kuratoinut italialaissyntyinen, Viitasaarella asuva kuvataiteilija Alberto Ferretti (s.1962).

Näyttelyssä on teoksia 18 taiteilijalta. Teoksissa on käytetty eri medioita ja tekniikoita ja esillä on esimerkiksi maalauksia, valokuvia, videota ja installaatioita. Näyttelyssä ei ole haettu yhtenäistä teemaa, vaan kuraattori on valikoinut teokset omista lähtökohdistaan.

Italialaisen taiteen juuret ulottuvat jo antiikkiin ja renessanssi oli italialaisen taiteen kukoistuskautta. Perinteet elävät ja näkyvät myös Nelimarkka-museon näyttelyssä. Maa on tunnettu luovuudesta esimerkiksi muotoilussa ja arkkitehtuurissa, mutta nykytaide on vasta viime vuosikymmenellä nostanut arvostustaan. Näyttelyssä on viittauksia myös moderniin taiteeseen, esimerkiksi italialaiseen futurismiin.

Näyttelyn taiteilijat ovat Fiorenzo Barindelli, Manuela Biagini, Gabriele Buratti, Annalisa Campailla, Olga Casa, Marisa Cortese, Michele de Luca, Alberto Ferretti, Margherita Levo-Rosenberg, Grazia Mazzarello, Emanuela Mezzadri, Marcello Mogni, Virginia Monteverde, Maurizio Morandi, Luigi Maria Rigon, Alberto Terrile, Guido Ziveri ja Roberto Zizzo.

Kuva: Annalisa Campailla, Kupoli, 2010.
Mari Hallapuro: Alinen - Näyttely
11.6.-4.9.2016
Nelimarkka-museon grafiikan salien kesänäyttelyssä alajärveläislähtöinen kuvataiteilija Mari Hallapuro (s. 1985) palaa juurilleen pääkaupunkiseudulla vietettyjen opiskeluvuosien jälkeen. Näyttelyssä on esillä pienikokoisia ja yksityiskohtaisia teoksia, joiden synkkiäkin aiheita lähestytään myös huumorin kautta.

Hallapuro kuvaa työskentelyään: ”Piirtäminen on ollut minulle aina tärkeää. Intiimi ja vetäytyvä puuhastelu omien aiheiden parissa on ollut aina hyvä pakopaikka ja on sitä edelleen. Taidegrafiikan myötä tekemiseen tulee työskentelyn hitaus ja välillisyys, joka antaa tekijälleen lisää tilaa pohdiskelulle. Grafiikan painamisprosessin mahdollistama sarjallinen työskentelytapa antaa kuva-aihioille mahdollisuuden rakentua hitaasti eteenpäin ja muuttua. Kuvasarjasta tulee kuin aivan liian hidas animaatio.”

Kuvissaan Hallapuro mietiskelee ajan kulumista ja katoavaisuutta. Hänen teoksensa kuvaavat nähtyä ja koettua. Eräs teosten tärkeimmistä lähtökohdista on havainto: ”Välillä minä pidän siitä, että saan tehdä ajatuksissani pulahduksia syviin ja synkeisiin vesiin ja tehdä niistä kuvia.” Arkiset huomiot kuitenkin keventävät tunnelmaa ja tuovat kuviin omat pienet vitsinsä. Hallapuron teoksissa huumori ja melankolia kulkevat usein käsi kädessä.

Mari Hallapuro asuu ja työskentelee Keravalla. Hän valmistui kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemian taidegrafiikan koulutusohjelmasta vuonna 2012. Valmistumisensa jälkeen Hallapuro on järjestänyt useita yksityisnäyttelyitä Suomessa ja ottanut osaa ryhmänäyttelyihin. Vuonna 2015 Hallapuro osallistui Etelä-Pohjanmaan kuvataideverkoston järjestämään Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija-kilpailuun ja hänen teoksensa valittiin yleisön suosikiksi. Hallapuron teoksia on hankittu mm. Helsingin Taidemuseon, Valtion sekä EMMAn –Espoon modernin taiteen museon taidekokoelmiin. Hallapuro on Suomen taidegraafikoiden ja Helsingin taiteilijaseuran jäsen. Vuonna 2016 Hallapuro toimii Suomen Taidegraafikoiden johtokunnan jäsenenä.
Kaarina Heikinheimo: LUMOUS - Näyttely
Tekstiilitaidetta Nelimarkka-museossa 11.6.-4.9.2016
Alajärveläislähtöinen Kaarina Heikinheimo on kuvataiteilija, jolle tekstiili on toteuttamistapa. Heikinheimon materiaaleja ovat pääasiassa pellava, kupari, teräs ja lasi. Veistosten runkona on usein rautakehikko.
Heikinheimon tekstiiliveistokset ovat suurikokoisia ja niiden valmistaminen vaatii aikaa ja paljon työtä. Taiteilija toteuttaa itse kaikki työvaiheet. Nelimarkka-museon näyttely koostuu satumetsästä, jossa yhdistyvät teemat lumous ja kruunajaiset. Esillä on esimerkiksi suurikokoisia tekstiilikransseja, jotka johdattavat katsojan kruunajaisteemaan.

Heikinheimoa on lapsesta asti kiinnostanut sadun maailma. Sadut antavat mahdollisuuden vapaaseen luovuuteen, jota myös taiteilijan tekniikka tukee. Heikinheimon teosten ideat vaihtelevat. Hän pyrkii rakentamaan näyttelystä kokonaisuuden, mutta säilyttämään myös vapauden tunteen. Taiteilija kuvaa kulloiseenkin teoskokonaisuuden muotoutumista sukellukseksi tuntemattomaan ja jättää katsojalle vapauden tulkita teoksia.

Näyttelystä toiseen siirtyminen on Heikinheimolle aina jatkumo. Hänen teoksiaan on ollut esillä yksityis- ja ryhmänäyttelyissä useissa Suomen museoissa. Lisäksi Heikinheimo on toteuttanut veistoksia julkisiin tiloihin, kuten Vaasan uimahalliin, keskussairaalaan, lentoasemalle ja yliopistolle. Viime kesänä Heikinheimon teoksia oli esillä Alajärven kirjastossa. Taiteilija on muuttanut Alajärveltä Vaasaan 5-vuotiaana, mutta yhteys paikkakuntaan on säilynyt mökkisaaressa vietettyjen kesien kautta.

Kuvaaja: Erkki Salminen.
Ruoveden maisema - Näyttely
27.2.-29.5.2016
Nelimarkka-museon näyttely Ruoveden maisema lisää tietoa Ruoveden taidehistoriasta esittelemällä kolme paikkakunnalla työskennellyttä taiteilijaa ja heidän tuotantoaan: Sigrid Aminoff (1904–1994), Elga Seseman (1922–2007) ja Aira Niemi-Pynttäri (1924–2011).

Näyttelyssä on teoksia myös kuudelta nykytaiteilijalta, Simone Braitingerilta (1966), Elina Förstiltä (1971), Tiina Lammiselta (1963), Anna Makoveczilta (1962), Kathrina Rudolphilta (1961) ja Angela Stauberilta (1977), jotka ovat osallistuneet Ruoveden maisema -maalaussymposiumiin Pekkalan kartanossa 2014 ja 2015. Taiteilijat ovat Suomesta, Saksasta ja Unkarista. Näyttelyn saksalaistaiteilijat ovat Gedok Münchenin jäsentaiteilijoita ja heidän työskentelyynsä Suomessa on liittynyt residenssijakso Nelimarkka-museon residenssissä.

Näyttely on osa Tiina Lammisen Lapin yliopiston taiteiden tiedekuntaan valmistamaa tohtorin tutkintoa. Ruoveden maisema -projekti (2014–16) on ollut tapa tuottaa tutkimukselle aineistoa. Hankkeen tapahtumia ovat vuosittaiset kansainvälinen nykytaiteilijasymposium ja maiseman aihetta käsittelevä seminaari sekä Ruovedellä työskennelleiden taiteilijoiden yhteisnäyttelyt. Yksi projektin näyttelyistä on Nelimarkka-museon kokonaisuus.

Nelimarkka-museon näyttelykokonaisuus jakaantuu uuden taidehistoriallisen tiedon tuottamisen osuuteen sekä nykytaiteen esillepanoon. Nykytaide on sattumanvaraisessa, tulkinnan ja toiminnan liikkeessä, sen voi mieltää myös osaksi kulttuurin rakenteita ja kulttuuripolitiikkaa. Historiallisesti paikannettavan aineiston katsominen on toinen näköala.

Näyttelyssä rakennetaan katsaus Aminoffin, Niemi-Pynttärin ja Sesemannin kuvallisiin perusteemoihin. Teosvalinnoissa tarkastellaan taiteilijoiden kiinnostusta maalauksen lajityyppeihin: maisemaan, asetelmaan ja muotokuvaan sekä niihin liittyvään esittämisen traditioon ja värikäyttöön. Taiteilijoiden välille ei ole osoittaa taiteilijaystävyyttä, mutta teokset ja biografiat voi nähdä tyypillisesti aikakauteen kuuluvina.

Kuva: Aira Niemi-Pynttäri: Suopolulla (1979), Tampereen taidemuseo.
Kuvaaja: Jari Kuusenaho, Tampereen taidemuseo.
Ville Vuorenmaa - Näyttely
12.12.2015-14.2.2016
Vuoden nuori eteläpohjalainen taiteilija

Turussa asuvan ja työskentelevän Ville Vuorenmaan näyttely koostuu akvarellimaalauksista sekä 50-minuuttisesta äänimaisemasta. Näyttelykokonaisuus on valmistunut vuoden 2015 aikana Turussa ja uusimmat maalaukset ovat syntyneet Alajärvellä, Villa Nelimarkka -residenssissä.

Näyttelyssä on kuvien lisäksi kuultavissa ääniteos Tuhatvuotias vauva älä itke. Siinä palataan lapsuusaikaan musiikin ja tekstin avulla. Kyseinen äänite on taltioitu yhdellä otolla erään omakotitalon yläkerrassa, Tampereella. Esittäjänä toimii Pelkkä väliviiva -duo (Ville Vuorenmaa – laulu ja kitara, Jarno Alho – perkussiot, efektit sekä äänitys ja miksaus).

Osa Nelimarkka-museon näyttelyn teoksista on ollut esillä Vuorenmaan En muista vauva-ajasta mitään -näyttelyssä, joka on kiertänyt eri puolilla Suomea vuoden 2015 aikana.
Nina Nahkala – näyttely
The Journey – Matka 3.10.-29.11.2015
Nina Nahkalan figuratiiviset öljyvärimaalaukset koostuvat valosta, liikkeestä ja tunteista. Hän tarkkailee ympäristöään ja tekee siitä oman tulkinnan. Nahkala haluaa saada katsojan huomaamaan kuinka havainnointi ja tunteiden kokeminen kuuluvat erottamattomasti yhteen.
Mariya Marinova - näyttely
Listen to Trees 3.10.-1.11.2015
Herman Hesse kehottaa teoksessaan Kulkija ihmisiä kuuntelemaan puita löytääkseen lapsuuden ilon. Nelimarkka-residenssin syyskuun taiteilijavieras, bulgarialaissyntyinen, Italiassa asuva ja työskentelevä Mariya Marinova vietti kuukauden Alajärvellä kuunnellen puita ja maalaten tuntemuksiaan. Residenssijakson aikana syntyneet teokset ovat esillä Nelimarkka-museon alakerran grafiikan saleissa 3.10. – 1.11.2015.
Etienne Hacquin – näyttely
Arkista ja erityistä elämää 29.8.-11.10.
Ranskalainen kuvataiteilija Etienne Hacquin asui ja työskenteli Nelimarkka-museon taiteilijaresidenssissä elokuussa 2015. Residenssijakson aikana syntyneen näyttelyn teoksissa Hacquin tarkastelee paikallista elämäntapaa, arkkitehtuuria, arkea ja luontoa yhdistäen tekemiään havaintoja aiemman tuotantonsa kuvastoon. Sarjallisuus on tärkeää Hacquinin työskentelyssä: erilaiset kaavat, kuviot ja säännönmukaisuudet toistuvat hänen teoksissaan.
Mille Guldbeck – näyttely
Keskusteluja Eeron kanssa 5.8.-27.9.
Tanskalaissyntyinen, Yhdysvalloissa asuva kuvataiteilija ja maalaustaiteen professori Mille Guldbeck työskenteli Nelimarkka-museon taiteilijaresidenssissä heinäkuun 2015. Guldebeck asui Eero Nelimarkan 1930-luvun alussa rakennuttamassa huvilassa, Villa Nelimarkassa. Sekä rakennus että talon pihapiiri tekivät taiteilijaan suuren vaikutuksen. Hänen huomionsa kiinnittivät esimerkiksi suomalaisen puutalorakennuksen kauniit, geometriset yksityiskohdat. Havainnoista syntyi 11-osainen guassimaalaussarja.
Jan-Erik Andersson – näyttely
Bygga bo tänka – Rakentaa asua ajatella 6.6.-20.9.2015
Nelimarkka-museon kutsunäyttelyn nimi on lainattu filosofi Martin Heideggerin esseestä, jossa pohditaan paikan ja tilan luonnetta sekä ihmisen halua olla tietyssä paikassa. Näyttelyssä on esillä teoksia, jotka ottavat kantaa ornamentiikan ja mielikuvituksellisemman arkkitehtuurin puolesta. Teokset painottavat taiteellisen ajattelun osuutta kaupunkisuunnittelussa.

Kuva: Jan-Erik Andersson: Life on a Leaf Video Kiosk. Video-installaatio, 2010-2012
Anja Tchepets – näyttely
Kimonokabukisushi 23.5.-25.7.2015
Kuvittaja, taidemaalari ja -graafikko Anja Tchepets on työskennellyt Japani-teemaisen kuvakirjasarjan parissa vuodesta 2010. Kirjojen tarinat ovat otteita japanilaisista, venäläisistä ja saksalaisista taruista, jotka hän on kirjoittanut uudelleen. Kirjojen kuvituksessa Tchepets on hyödyntänyt japanilaista taideperinnettä, erityisesti puupiirrosta.
Veli Ekroos, Eero Murtomäki, Göran Torrkulla – näyttely
pienessä SUURTA SUURESSA pientä 28.3.-31.5.2015
Veli Ekroosin, Eero Murtomäen ja Göran Torrkullan näyttely rakentuu kolmen erilaisen taiteilijan teoksista, joita yhdistää teema pienessä SUURTA SUURESSA pientä.
Varaston aarreaitta – näyttely
Lahjoituksia ja löytöjä varaston kätköistä
Nelimarkka-museon näyttelykevään avaava kokoelmanäyttely, Varaston aarteita sisältää ennennäkemättömiä sekä konservoituja lahjoituksia ja löytöjä museon uusitun taidevaraston kätköistä.

Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseolla, Nelimarkka-museolla on pitkän remonttijakson jälkeen edessä ehjä näyttelyvuosi. Kesällä 2013 saatiin käyttökuntoon Villa Nelimarkka, joka on Eero Nelimarkan ensimmäinen, vuonna 1933 valmistunut tukikohta Alajärvellä. Samana kesänä valmistui myös uusi, viimeisimmän vaatimustason täyttävä taideteosvarasto, joka antaa turvallisen säilytys- ja näyttelyiden suunnittelutilan museon kokoelmille. Vuoden 2014 aikana museolle on lisäksi rakennettu hissi, joka edistää saavutettavuutta, sekä maalämpöjärjestelmä, joka takaa koko museorakennukselle tasaisemman lämpötilan.

Remontit ovat tuoneet huomattavaa lisäarvoa museokokonaisuudelle. Nelimarkka-museo aloittaa uuden museovuoden kokoelmanäyttelyllä Varaston aarteita. Uuden varaston muuton yhteydessä löytyi vanhan varaston kätköistä kymmeniä vuosia rullalla olleita, ennennäkemättömiä, isokokoisia Eero Nelimarkan öljyvärimaalauksia. Näyttely on rakennettu pääasiassa neljän teoksen ympärille: alttaritaululuonnos, joka on toteutettuna Skibotnin Lyngelnin seurakunnan kappelissa Norjassa; iso tupakuva, josta löytyy useita variaatioita; kaunis talvimaisema sekä kookas omakuva taiteilijan työhuoneesta. Näyttely avaa uuden näkökulman taiteilijan tapaan työskennellä aiheidensa ympärillä.

Esillä on myös vuoden 2014 aikana tulleita lahjoituksia ja sijoituksia: neljä Eero Nelimarkan maalausta ja viisi Nelimarkka-Rahasto säätiön omistamaa Antti Maasalon veistosta.
DUE NELIMARKKA - näyttely
Kahden Nelimarkan yhteisnäyttely
Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo Nelimarkka-museo täytti 50 vuotta 8.8.2014. Juhlavuoden kruunasi kahden Nelimarkan yhteisnäyttely DUE NELIMARKKA. Eero Nelimarkan ja Riitta Nelimarkan teokset täyttivät koko museon 17.5.-28.9.2014. Kahden Nelimarkan tuotannot nähtiin vuoropuhelussa keskenään. Heidän taidekäsityksensä kulkevat rinnakkain, asettuvat vastakkain ja menevät toisinaan täysin ristiin.
Petra Korte - näyttely
KALEVATAR 10.1.-15.2.2015
Saksassa asuva ja työskentelevä kuvataiteilija, Petra Korte loi Kalevatar-sarjansa työskennellessään Nelimarkka-residenssissä kesällä 2014. Nyt teokset ovat esillä museon grafiikan saleissa 10.1.-15.2.2015.

Korten teokset ovat saaneet inspiraationsa suomalaisesta kulttuurista ja maisemista. Hän käyttää lähteenään arkisia aiheita, kuten Suomelle tyypillistä kahvikulttuuria, tai kirja-aiheita, kuten Kalevalaa sekä Kanteletarta.