Meneillään nyt

Paralleelit

Virolainen ja suomalainen modernistinen taide

28.9.2024 – 12.1.2025

1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten modernistinen suomalainen taide syntyi kahden vastakkaisen suuntauksen vaikutuskentässä: toisaalla oli romantisoiva kansallisten myyttien ja symbolien luominen, toisaalla Länsi-Euroopasta lähteneet uudistusmieliset, taiteilijan ja taideteoksen yksilöllisyyttä ja itsenäisyyttä arvostavat virtaukset.

Näyttelyssä ovat edustettuina etsijät ja kapinalliset: jälki-impressionismista vaikutteita saanut Tyko Sallinen, hienostuneen viivan ja pintakäsittelyn taitaja Eero Snellman ja yhteiskuntaa herkkävireisesti peilaava Alvar Alvar Cawén. Heidän rinnalleen on valittu modernismin eri kasvoja edustavia virolaisia taiteilijoita: ekspressionistinen Peet Aren, vauhdikas ja värikäs August Pulst sekä geometrisoiva ja kontruktivistinen Märt Laarman. Suoria kontakteja ja suoranaista taiteellista vuorovaikutusta Viron ja Suomen taiteilijoiden välillä oli tarkasteltavalla jaksolla niukasti. Sitä hienompaa on, että näyttelystä löytyvä Oskar Kallisin Suomalainen maisema ilmentää herkän virolaistaiteilijan vaikutelmia naapurimaan luonnosta.

Nelimarkka-museolla esitettävä, Kerttu Männisteen kuratoima kokonaisuus on saanut inspiraationsa Kardiorgin taidemuseossa vuonna 2023 pidetystä Värien tanssi. Suomalainen modernistinen taide -näyttelystä.

TEOKSET: Viron taidemuseon sekä Sildmäen ja Värnikin perheen kokoelmat

KUVA YLHÄÄLLÄ: Väinö Kunnas, Punainen tanssi, 1927, Öljy kankaalle, Viron taidemuseo

August Jansen
Pietari I:n maja Kadriorgissa, 1926
Öljy kankaalle
Viron taidemuseo