Menneet

Meri Pauniaho

Nelimarkka-museon grafiikansaleissa

9.6.2018 – 2.9.2018

Taidegraafikko Meri Pauniaho kuvaa teoksissaan erilaisia tiloja, huoneita ja maisemia, joissa ihmisen läsnäolo tuntuu, mutta ihmistä ei näy. Hiljaisten ja kauneuteen pyrkivien teosten esikuvina ovat olleet esimerkiksi lapsuuden tärkeät paikat, mummolat ja menneet kodit. Niiden kautta Pauniaho käsittelee ihmisen olemassaoloa, identiteetin muotoutumista ja muistamisen ja muistojen oikeutusta. Aika kuluu, jotkut asiat pysyvät ja jotkut katoavat, joistain tulee ajattomia.

Näyttelyn teokset voidaan jakaa karkeasti kolmenlaisiin: interiööreihin, maisemiin sekä kuvauksiin luonnosta. Kaikkia näitä yhdistää koetun ja kuvitellun yhteensulautuminen, monet perspektiivit, monivärisyys ja pintastruktuurien runsaus. Kaikki jatkavat kuitenkin saman teeman – muistamisen, muistojen ja muistin paikan – käsittelyä.

Teokset nojaavat vahvasti Pauniahon henkilökohtaisen elämän tapahtumiin, mutta samanaikaisesti niitä voidaan aina tarkastella yleisellä tasolla vailla henkilökohtaista painolastia, vaikkapa pieninä kansatieteellisinä tutkielmina oudosti tutuista esineistä tai maisemissa viipyilevän pandakarhu-hahmon – joka on taiteilijan eräänlainen alter ego – kautta viittauksina ajankohtaisiin Ähtärin eläinpuiston pandakarhuihin tai suomalaiseen luontoon ja sen tulevaisuuteen.

Pauniaho vedostaa pieniä, 4-6 vedoksen sarjoja. Teokset ovat pvc-levyltä vedostettuja kohopainovedoksia tai koho- ja syväpainotekniikoiden yhdistelmiä. Pauniaho työskentelee yhden laatan tekniikalla. Yhdessä vedoksessa on useimmiten neljästä kuuteen värikerrosta, joskus jopa yhdeksästä kymmeneen.

Meri Pauniaho (s.1972) on raumalainen, eteläpohjalaiset juuret omaava taidegraafikko, Suomen Taidegraafikot ry:n ja Rauman Taidegraafikot ry:n jäsen. Hän valmistui kuvataiteilijaksi (AMK) Lahden Taideinstituutista vuonna 2014. Pauniaho on myös tekstiilialan artenomi (AMK).